PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Ricon päivis

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
Siirry sivulle : Edellinen  1, 2
KirjoittajaViesti
Ida
Tuttava
Tuttava
avatar

Viestien lukumäärä : 28
Join date : 17.01.2017

ViestiAihe: Ricon päivis   Ti 17 Tammi - 8:04

First topic message reminder :

Ricon, eli virallisemmin Russian Rouletten päiväkirja, jonne Ida kirjoittelee touhuiluistaan orin kanssa. Ricon sivuille tästä.


Viimeinen muokkaaja, Ida pvm Ke 26 Huhti - 18:56, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot

KirjoittajaViesti
Crimis
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 520
Join date : 12.11.2012
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: Ricon päivis   Pe 20 Tammi - 21:50

#1 Uusi hevonen, uusi talli

Hei Ida, tervetuloa vielä tänne foorumillekin! Smile Hyvin näytti lähtevän käyntiin teidän ensimmäinen päivä Hukkasuossa. Frank ja Ken on tosi rentoja poitsuja, joten kolmikko tulee varmasti hyvin toimeen keskenään. Meidän oma tallimestari Thomas on myös pätevä kengittäjä, joten hän voi kyllä laittaa Ricolle hokit. Täällä meinaa olla hirmuisen liukasta! Mainitsen miekkoselle asiasta hetimiten.

Mukavaa ja helppolukuista tekstiä, jes. Mä vastailen tuohon toiseenkin tarinaan asap. On päässyt vähän hommat kasaantumaan.. Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://hukkasuo.weebly.com
Ida
Tuttava
Tuttava
avatar

Viestien lukumäärä : 28
Join date : 17.01.2017

ViestiAihe: #2 Osaakohan se hypätä?   To 19 Tammi - 21:01

#2 Osaakohan se hypätä?


Istuin kerhotilan sohvalla maistellen teetä, jonka olin juuri suurella vaivalla hauduttanut. Max kaatoi itselleen kahvia ja tuli istumaan vierelleni kysyen ”Suunnitelmia tälle päivälle?”. Pudistin päätäni ”Ei erityisiä, mutta Rico täytyy liikuttaa jollain keinolla”, tuumin ja hörppään lisää kuumaa teetä. ”Miten olisi irtohypytys maneesissa? En millään jaksaisi ratsastaa tänään ja sitä paitsi vapaana liikkuminen pitävällä pohjalla ei tee huonoa” Max ehdotti. Oikeastaan ehdotus oli mainio, mutta arvelin, ettei Rico ollut koskaan hypännyt, sillä ei ravihevosen tarvinnut. En kuitenkaan viitsinyt mainita siitä.

Rakennettuamme hyppykujan kahdella pystyllä haimme pojat tarhasta. Frank jäi pettyneenä tuijottamaan peräämme, kun katosimme maneesiin. Olimme rakentaneet toiselle sivulle kaksi tavallista leveämpää pystyä, jotka olivat laskettu maapuomeiksi. Aluksi päästimme hevoset vain tutkimaan maneesin nurkkia. Ken jäi tuijottelemaan nokka pystyssä Ricon pörräillessä seiniä pitkin. Se haisteli kaula kaarella seiniä ja ihmetteli avointa tilaa. Minusta tuntui, ettei se ollut koskaan nähnyt maneesiakaan. Toistaiseksi orit pysyttelivät toisessa päässä maneesia, eivätkä olleet vielä käyneet tutustumassa päivän aktiviteettiin – hyppykujaan.

Kenin vihdoin ymmärtäessä mistä oli kyse, se ponnisti rytmikkääseen leijailevaan raviin ja ravasi Ricon luokse. Rico lähti Kenin ennättäessä hänen rinnalleen tämän perään omalla hieman hupsun näköisellä askelluksella heitellen päätä ilmaan. Pojat suuntasivat nyt kujaa kohti. Ricon ilme muuttui hieman epäluuloiseksi puomeja lähestyttäessä, mutta jatkoi edelleen ystävänsä rinnalla. Ken lisäsi vauhtia ja nosti laukan puomia lähestyttäessä ja loikkasi sen yli kevein askelein heittäen muutaman pukin. Rico jarrutti puomille lähestyttäessä ja laski päätänsä hahmottaakseen hirvittävän esteen. Yllätyksekseni se päätti hypätä sen yli, vaikkakin loikka taisi olla ainakin metrin korkuinen, minkä jälkeen ori singahti laukkaan saadakseen Kenin kiinni.

Tutustumiskierroksen jälkeen kävimme nostamassa toisen esteistä ilmaan. Se oli noin polveni korkuinen. Juureen laitoimme vielä puomin helpottamaan sijainnin hahmottamista. Maneesin laidalta haimme pitkät juoksutuspiiskat, joilla ohjailimme päättömästi juoksentelevat pojat takaisin kujalle. Ken oli oitis menossa ja hyppäsi esteen mielellään. Rico tuli hieman jäljessä ja näytti taas tuijottavan puomia, kuin puomi olisi sytytetty palamaan. Niin kuin arvelinkin, ori kääntyi jo hyvissä ajoin ympäri. Olin kuitenkin ennakoinut tämän ja heiluin piiskan kanssa kujan alussa, jolloin se päätti turvallisemmaksi vaihtoehdoksi esteen ylittämisen. Napsautin piiskalla vielä kerran maata, mikä antoi Ricolle lisää motivaatiota ylittää este. Eihän siitä hypystä nätti tullut, mutta yli se pääsi silti.

Päivän pieni aktiviteetti ja sen tuoma jännitys oli kostuttanut hieman Ricon karvapeitettä. Harjasin jouhet suoriksi ja silitin sen otsaa. Ori vaikutti melko tyytyväiseltä, sillä se odotti rentona takaisin ulos pääsyä. Huomenna se saisi uudet kengät ja hokit tottakai, jotta päästään taas treenaamaan kunnolla.




Tässä vielä kuvaa kavereista maneesissa. Kuva löytyy kokonaisena Ricon sivuilta.


Viimeinen muokkaaja, Ida pvm Su 30 Heinä - 21:25, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Ida
Tuttava
Tuttava
avatar

Viestien lukumäärä : 28
Join date : 17.01.2017

ViestiAihe: #1 Uusi hevonen, uusi talli   Ti 17 Tammi - 19:36

#1 Uusi hevonen, uusi talli


Tunsin kämmenieni hikoilevan hanskojeni alla ja kurkkuani kuivi. Olinko sittenkin tehnyt tyhmästi? Mitä jos hevosen ostaminen sokkona olikin huono ajatus? Toisaalta luotin niihin ammattilaisiin siellä Ranskassa, jotka minulle olivat lähettäneet kuvia ja laatineet kattavan esitelmän orin historiasta ja luonteesta. Silti vatsanpohjassani väänteli jokin, eikä se jokin tuntunut hyvälle.

Aamulla olin lastannut autoni täyteen varusteita, jotka olin ostanut Ricolle. Onnekseni Crimis ja Emilia olivat tarjoutuneet kantoavuksi, eikä tarvikkeiden roudaamisessa talliin kestänyt ikuisuutta. Kahdeksan jälkeen autoin puolestaan heitä viemällä hevosia ulos ja putsaamalla oritallista muutaman karsinan. Touhutessani olin unohtanut kokonaan ajankulun ja huomatessani kellon olevan yhdeksän juoksin kiireisesti ulos.

Crimis oli seurannut perässä, kun olin karannut töiltä niin kiireellä. Tuijotin tietä, josta hevosrekka kohta tulisi, kun näin ajoneuvon valot. Hiljalleen se ajoi kohti tallipihaa. Se oli suuri rekka, jonka kyljessä luki ”Chevaux”. Rekka oli todellakin suuri, suurempi kuin rekat yleensä. Ulos autosta tuli hieman pyöreä parrakas mies, joka tuli reippaana tervehtimään. Vaihdoimme muutaman sanan ja allekirjoitin paperit, jonka jälkeen hän alkoi laskea ramppia. Aksentista päätellen mies oli ranskalainen, joten hevosetkin olivat puettu ranskalaisesti, varmaan viiden villaloimen alle! Ehkeivät he olleet tietoisia siitä, että hevosien tulisi kyllä selviytyä nollakelillä ilman loimia. Loin miehelle hymyn ja kävelin ramppia pitkin ensimmäisen loimilla vuoratun hevosen luo. Se tuijotti lumista maisemaa ihmeissään, eikä oikeastaan edes huomannut, että tarrasin sen riimusta kiinni ja tarkistin sen nimen. ”Russian Roulette”, mutisin ääneen ja kiinnitin miehen antaman narun orin päitsiin. Nyt se huomioi minut ja haisteli kiireisenä kättä, joka yritti silittää sen punaista päätä. Mies tuli avaamaan välisermin ja miljoonaan loimeen vuorattu hevonen marssi ylväänä, mutta myös väsyneenä ulos. Pyöräytin sen takaisin autoon päin, kiitin miestä ja talutin uuden hevoseni talliin.

Rico seisoi nyt käytävällä ja katsoi ihmetellen ympärilleen. Se hörisi muille hevosille ulkona, joista osa päätti innostua kunnolla kiljumaan. Itse en viitsinyt välittää ja aloin riisua siltä loimia. Poistaessani siltä bootsit huomasin harmikseni Ricon olevan kengättä. Talvella hokit olisivat lähes välttämätön lisävaruste, mutta ehkä selviämme alkuviikot ilman kenkiä. Tarhoihin oli kuitenkin hyvin satanut lunta, enkä voinut pitkän matkan jälkeen aloittaa mitään hurjia treenejä, ainakaan heti. Ymmärsin orin hermostuneesta asenteesta, ettei sen kanssa kannattaisi nyt alkaa tehdä tuttavuutta, vaan antaa rauhassa tutustua uuteen kotiinsa, joten laitoin Ricon päitsiin narun ja talutin sen ulos.

Ricon tarhan viereinen tarha näytti olevan tyhjillään, joten päätin viedä hevosen ensin sinne jaloittelemaan ja tutustumaan kavereihinsa. Tarhan asukki taisi olla maneesissa, joten pystyin hyvin lainaamaan tarhaa hetken. Alkuun ori vain seisoi ja pällisteli ympärilleen, kunnes se meni tervehtimään viereisessä tarhassa olevia hevosia, Frankia ja Keniä. Jätin pojat tekemään tuttavuutta ja päätin itse käydä kurkkaamassa maneesia.

En tuntenut maneesissa ratsastavaa naista tai tämän ruskeaa hevosta, mutta meno näytti hauskalta. Ratsukko hyppäsi kaarelle asetettuja pystyesteitä rennossa melko lyhyessä ja tasapainoisessa laukassa. Esteet taisivat olla hieman alle metrin korkuisia, mutta näytti, kuin he olisivat loikkineet pienten kavalettien yli. Olisi hienoa, jos saisin Ricon kulkemaan jokin päivä noin rentona ja rytmissä. ”Haluutko tulla nostamaan?” havahduin, kun ratsastaja huudahti minulle kysymyksen. ”Täh? Joo voin mä.” sanoin hieman hädissäni vieläkin miettien mitä tämä oli kysynyt. Kävelin esteiden luo ja nostin niiden korkeutta seuraavaan pykälään, eli noin kymmenen senttiä. Siirryin esteen viereen katsomaan, kun ratsukko haki laukan sujuvaksi ensin ympyrällä ja suuntasi takaisin esteille. Hevonen oli taivutettuna hieman sisälle ja keskittyi ainakin 110% suoritukseensa. Esteet ylitettiin jälleen ilman minkäänlaisia ponnisteluja. Muutaman hypyn jälkeen ratsukko vielä ravasi hetken ja siirtyi lopulta loppukäynteihin. ”Sä taidat olla täällä ihan uus? Mä oon Salla ja tässä on Rocky.” Salla sanoi hymyillen ja taputti ratsuaan. ”Ida”, sanoin kohauttaen hartioitani ja seurasin hevosen liikettä. ”Se aamuinen hevonen tais olla sun?” hän kysyi samalla kääntäen Rockyn keskemmälle ja loikkasi alas selästä. ”Joo se punainen ori, Rico.” sanoin ja tulin lähemmäs Rockyä ja annoin ruunan haistella kättäni. Korjasimme yhdessä esteet sivuun ja menin tallin kautta Ricon luo tarhoille.

Poika tuntui jo olevan kuin kotonaan. Se seisoskeli rentona ystäviensä vieressä haistellen lunta ja etsiessään ruokaa. Kävelin sen luo ja taputtelin kaulalle ennen, kuin otin sen kiinni. Ori haisteli minut melkein läpikotaisin, kuin tämä olisi ollut ensitapaamisemme. Sitten siirsin Ricon tarhaan, johon se oikeasti kuuluu. Sen uudet kaverit kiirehtivät heti katsomaan ja aluksi näytti siltä, kuin Rico olisi ollut kauhusta jäykkänä, kun uudet ystävät haistelivat tätä molemmin puolin. Pienen jätkämäisen uhittelun jälkeen ne kuitenkin päättivät lopettaa turhuudet ja iskivät heinäkasan kimppuun.


Viimeinen muokkaaja, Ida pvm Su 30 Heinä - 21:25, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Ida
Tuttava
Tuttava
avatar

Viestien lukumäärä : 28
Join date : 17.01.2017

ViestiAihe: Ricon päivis   Ti 17 Tammi - 8:04

Ricon, eli virallisemmin Russian Rouletten päiväkirja, jonne Ida kirjoittelee touhuiluistaan orin kanssa. Ricon sivuille tästä.


Viimeinen muokkaaja, Ida pvm Ke 26 Huhti - 18:56, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
Ricon päivis
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 2 / 2Siirry sivulle : Edellinen  1, 2

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Hukkasuo :: Tallipäiväkirja-
Siirry: